perjantai 29. syyskuuta 2017

Kokeellisia töitä Viikissä

















Tässä muutama kuva eilisestä - vierailimme opiskelijoiden kanssa Viikissä tekemässä biologian harjoitustöitä. BI1-kurssilaisten kanssa eristetttiin DNA:ta sekä tutkittiin eläinkunnan pääjaksoja, ja BI2 tutki Viikin hulevesien laatua. Toiminnasta Viikissä vastaa BioPop - kiitos eilisistä järjestelyistä kuuluu Justus Mutaselle, Iiris Lukkariselle sekä Salla Merenheimolle. Asiantuntevaa porukkaa - upeaa, että tällaista toimintaa järjestetään!


Kuten opetussuunnitelmakin kertoo, biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Biologian opetukselle tulisi olla ominaista havainnointiin, kokeellisuuteen ja tutkimuksellisuuteen perustuva tiedonhankinta sekä aktivoivat ja vuorovaikutteiset työ- ja toimintatavat. Biologian opetuksessa tulisi myös tutustua laborointiin.


Itse olen toteuttanut tämän niin, että jokaisella kurssilla tehdään jotain kokeellista/tutkimuksellista. Olen tähän asti hoitanut asiaa mikroskooppien, rottien sekä ilmapallojen avulla luokkahuoneessa ja mukavaa toki sekin. Aina kuitenkin joudun miettimään mihin on todella aikaa - kun yhdistää kokeellisuuden sellaisiin kokonaisuuksiin kuin digiasioiden harjoittelu sähköistä yo:ta varten, jatkuva arviointi, vuorovaikutus ja yhteistyö tunneilla sekä opiskelijoiden yksilöllinen huomioiminen, alkaa ne vähät opetuskerrat loppua kesken. Onneksi sitä on jo oppinut olemaan hötkyilemättä - sitä tehdään mitä ehditään, kehitetään kursseja opiskelijoiden tarpeiden mukaan ja lasketaan siinä sivussa vielä oma työmäärä mielekkääksi.


Aikuislukiossa tulisi muistaa, että opiskelijat tulevat yleensä tunneille illalla töiden ja/tai muiden opiskelujen jälkeen. Että niillä on sitä muutakin, josta jo pari vuotta sitten kirjoittelin.  Opiskelijalle kaikista tärkeintä on varmasti tunne siitä, että läsnäololla on merkitystä ja että tunnin sisältö jotenkin eroaa siitä että asiat voisi vain opiskella kirjan tai verkon avulla. Tässäkin kokeellisuus on mielestäni paikallaan - sitä kun harvemmin tulee itsenäisesti suoritettua.


Vaikka siis opettaja voikin soveltaa tutkimuksellista otetta luokkahuoneessa, BioPopin tarjoamat resurssit mahdollistavat paljon suuremman kirjon kokeellisia töitä. Kiitos siis tästä!
BioPopin töihin voi tutustua näillä sivuilla.




Kuvat ja teksti
Suvi Niemikapee











Sofia tutkii Viikin hulevesien ominaisuuksia. 
Julius näytteenottopaikalla. 

Olli ja Santeri ja DNA:n eristys. 
Siinähän sitä, elämän oleellista. 
Teresa ja Sanja ja naudanmaksan murskaus. 





perjantai 8. syyskuuta 2017

Oppimistorilla tutuksi

Ennen lukuvuoden alkua Helsingin aikuislukion toimipisteissä pidettiin kahden illan oppimistori, jolla oli mahdollista tutustua koulun toimintaan ja kysellä opettajilta kursseista ja niiden suorituksesta. 

 

Ala-aulassa kiinnostuneet toivotti tervetulleeksi koulun maskotti ja hänen pöllönsä.

Oppimistorin aloitti molempina iltoina info-tilaisuus, jossa kerrottiin Helsingin aikuislukiosta, kurssitarjonnasta ja opiskelemisesta koulussa. Sen lisäksi luokkahuoneisiin oli pystytetty eri oppiaineiden esittäytymispisteissä, joissa opettajat vastailivat opiskelijoiden kysymyksiin.


 Äidinkielen ja S2:n pisteissä oli myös mahdollista pelata suomen kieltä opettavia lautapelejä.
  

Lukuvuosi aikuislukiolla on pyörähtänyt taas käyntiin ja toimipisteissä riittää vilinää. 
Hyvää syksyä ja onnea opiskeluun!

Toivottaa Anna L.

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Uuden ylioppilaan puhe 2.6.2017



Arvoisa rehtori, opettajat, uudet ylioppilaat ja juhlavieraat!

Tänään on elämäni yksi erikoinen päivä: vihdoinkin pääsen ylioppilaaksi. Olen haaveillut tästä päivästä monta vuotta, siitä lähtien, kun ensimmäistä kertaa näin vappuna tuhansien ihmisten päässä valkolakit. Asiasta sain lisää tietoa suomen kielikurssin opettajalta ja kuulosti hyvältä perinteeltä, että kerran vuodessa juhlitaan ylioppilaslakki päässä. Halusin kuulua ylioppilaiden joukkoon ja tiesin, että se on haastavaa minulle, mutta ei mahdotonta.      

Meillä jokaisella on jollain tavalla eri lähtökohta ja erilaisia haasteita ja näkemyksiä opiskelusta. Minun tilanteeni poikkeaa monista teistä siinä, että tulin aikuisena Suomeen. Aloitin suomen kielen opiskelun ihan aakkosista. Vaikka osasin puhua neljää kieltä silloin kun tulin Suomeen (daria, pashtua, urdua ja englantia), niistä kielistä ei ollut mitään apua suomen kieliopissa tai muissa koulun oppiaineissa paitsi englannin tunnilla. Joten opiskelu Suomessa alkoi ihan puhtaalta pöydältä.

Asiat, jotka auttavat minua jaksamaan opiskella, ovat motivaatio, optimistisuus ja suunnitelmallisuus. Haluan olla parempi kuin eilen, ja se mitä tähän asti olen oppinut, kannustaa jatkamaan. Monet minun kurssikaverini olivat auttavaisia ja olen kiitollinen heidän yhteistyöstään ja avustaan.

Vielä muistan, miltä tuntui ensimmäisenä päivänä suomen kielikurssin tunnilla, kun en ymmärtänyt sanaakaan, mutta yrittämättä en halunnut antaa periksi. Silloin en voinut edes kuvitella, että jonain päivänä pääsisin ylioppilaaksi. Tiesin että haastavia opiskeluvuosia on edessäni ja tätä parempaa vaihtoehtoa minulla ei ollut kuin että jatkan opiskelua. Suurin motivaationi oli suomen kieleen ja kulttuuriin tutustuminen ja sama motivaatio on saattanut minut tähän asti.

Meillä kaikilla on omia tavoitteita, unelmia, ja haasteita. Ajan myötä kun tavoitteet on saavutettu, luonnollisesti syntyy lisää tavoitteita, ja se on hyvä juttu. Minäkään en tiennyt kuinka pitkälle pääsen opiskelemaan, mutta halusin tehdä parhaani, ja loput jää nähtäväksi. Alussa minun tavoitteeni oli oppia suomen kieltä ja tutustua Suomen kulttuuriin, loput kaikki on bonusta.

Minusta suomalainen koulu on paras paikka tutustua Suomen kulttuuriin. Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että jokainen opettaja on täyttä tietoa, ja meidän on hyvä hyödyntää heidän opetustaan ja taitojaan.    

Minä uskon, että opiskelu on tärkeää edistymisen ja unelmien toteuttamisen kannalta. Esimerkiksi nyt minä voin hakea yliopistoon, mutta ilman lukion päättötodistusta ei voi hakea.
Nyt lukio on meidän takanamme ja uusia mahdollisuuksia edessämme.

Koen olevani etuoikeutettu, että sain opiskella Suomessa ja tässä koulussa huippuopettajien johdolla. Huomaan, että opettajien ja oman halukkuuden ansiosta olen päässyt aika pitkälle. Nykyään ajattelen eri tavalla kuin silloin, kun aloitin opiskelun. Nyt minulla on huomattavasti enemmän yleistietoa ja monipuolisempi näkemys asioiden ratkaisemisesta ja opiskelusta. Aiemmin ajattelin suoraviivaisemmin ja nykyään monipuolisesti. Voin tyytyväisenä sanoa, että minut on kotoutettu ja koulutettu hyvin.

Kaikki on mahdollista, kun pystyy löytämään itselleen inspiraation ja ymmärtää, miksi pitäisi opiskella. Minulla on tapana kirjoittaa itselleni kysymyksiä ja vastata niihin, ja sitten arvioin vastaukseni. Minusta opiskelu on hauskaa, kun itselleen ei ole liian ankara, muuten siitä tulee tylsää. On hyvä olla tavoitehakuinen ja suunnitelmallinen, ja uskon, että ahkeruus palkitaan. Jos minä en olisi sinnitellyt monta vuotta töiden ohessa, tätä tilaisuuttakaan ei olisi nähtävissä minulle.

Yleensä emme tiedä omista taidoistamme ja kyvystämme, ja alussa kaikki näyttää vaikealta, mutta rohkeasti kokeilemalla voidaan yllättää itsemme jatkuvasti, kuten minä yllätyn usein omasta osaamisestani jonkin ajan kuluttua.

Kiitos Helsingin aikuislukiolle, että sain mahdollisuuden päästä ääneen ja jakaa kokemuksiani kanssanne. Lopuksi kiitän opettajiani monen vuoden opetuksesta!

Onnittelut tuoreille ylioppilaille! Hyvää kesää kaikille!

Habin Rahman

tiistai 30. toukokuuta 2017

Juhlat kaupungilla -kulttuurikurssi valmistaville luokille!

Koulumme perusopetukseen valmistava ryhmä pääsi jo toista kertaa mukaan HAMin (Helsinki Art Museum) ja Annantalon järjestämälle kulttuurikurssille. Tällä kertaa teemana oli Juhlat kaupungilla. Kurssin myötä opiskelijat pääsivät tutustumaan taiteeseen monin eri tavoin. Lisäksi opiskelijoiden suomen kielen sanavarasto ja vuorovaikutustaidot karttuivat taiteen tekemisen ja tarkastelun lomassa. Monipuolinen ja elämyksellinen kurssi koostui neljästä eri osasta:

1) Freskopaja HAMissa Tove Janssonin juhla-aiheiden hengessä. Pajan opettajana toimi Tuija-Maija Piironen.

2) Taidepedagogi Kristiina Ljokkoin paperiveistos-työpaja omassa koulussa teemoina Unelmat ja Juhlat.

3) Veistoskierros Baanan kautta Kiasmaan, Musiikkitalolle ja Kampin metroaseman kautta Annantalolle kuvataiteilija Heli Mäkisen johdolla.

4) Taikalyhty-Juhlapuu-teoksen työstämistä taiteilija Macoumba Ndiayen opastuksella sekä loppujuhla Annantalolla yhdessä kurssille osallistuneiden eri oppilaitosten valmistavien luokkien kanssa.

Kiitos HAM ja Annantalo hienosta kurssista ja elämyksistä, joita se toi opiskelijoille!
Seuraavien kuvien myötä VALO-ryhmä jakaa tunnelmia kurssilta ja toivottaa kaikille hyvää kesää!

Freskotyöpajaan haettiin inspiraatiota Tove Janssonin seinämaalauksista. 

Freskotyöpajassa HAMissa työskenneltiin keskittyneesti. 

Omassa luokassa taidetyöpajassa lähtökohtana olivat omat unelmat ja se, miten niitä voi juhlia.

Unelma- ja juhlateemasta työstettiin ideoinnin ja luonnostelun jälkeen paperiveistoksia.

Valmiit paperiveistokset ripustettiin luokkaan esille kaikkien nähtäviksi. 

Veistoskierroksella pysähdyttiin  tarkastelemaan mm. Oma maa mansikka, muu maa mustikka -veistosta. 

 
Musiikkitalolla opiskelijat tutustuivat taiteeseen ulkona ja sisällä.

Taiteilija Macoumba Ndiayen (keskellä) opasti Juhlapuun valmistumista.
 Eri oppilaitosten opiskelijoiden työstämä teos on nähtävissä Annantalon pihassa.



Katso vielä tästä linkistä kuva Juhlapuu teoksen avajaisista!

Teksti: Minna Niemelä 
Kuvat: Minna Niemelä ja Laura Wiio von Konow

maanantai 22. toukokuuta 2017

Ei saari eikä kupla

Teimme Erasmus + -opintomatkan Alankomaihin pääkaupunkiseudun aikuisten perusopetusverkoston jäsenien kanssa. Matkan suurin anti oli keskustelut paikallisten opettajien ja ohjaajien sekä matkakavereideni Essi Kentalan (Töölön yhteiskoulun aikuislukio), Anne Leinosen (Helsingin aikuisopisto) sekä Hanna-Maija Linna-Sjövallin kanssa (Helsingin Diakonissalaitos).



Erityisesti meitä kaikkia puhututti se, miten voisimme uudistuvan opetussuunnitelman hengessä kehittää ja luoda työelämäyhteyksiä sekä miten työelämävalmiutta voitaisiin kouluissa opettaa.

Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opetettaessa korostuvat yksinkertaiset asiat. Koska suomen kielen osaaminen ja oppimisen taidot ovat vielä heikot, pienetkin asiat vaativat aikaa. Kuunnellaan, puhutaan ja kirjoitetaan, toistetaan sama uudestaan. Edetään rauhallisesti, annetaan aikaa oppimiselle ja keskitytään vain oleellisimpiin sisältöihin. Turvallisessa oppimista edistävässä ilmapiirissä kaikki voivat saada onnistumisen kokemuksia. Koulu todella on turvapaikka ja poissa ovat hetken tosimaailman realiteetit.

Koulun jälkeen elämä kuitenkin jatkuu. Olemme antaneet evääksi roppakaupalla tietämystä, mutta osaavatko ja pärjäävätkö opiskelijamme työelämässä ja jatko-opinnoissaan? Opiskelijoiden haaveena on saada työtä mutta perinteinen työ menee roboteille ja ihmisten pitää löytää yhteiskuntaan kiinnittymisen ja itsetuntonsa pohjaksi jotain muuta kuin perinteisen säännöllisen palkkatyön. Tutkijat sanovatkin, että tulevaisuuden osaaminen on erityisesti ei-kognitiivisia taitoja kuten kykyä oppia uutta koko ajan, hallita ajankäyttöään, tunnistaa oleellinen ja ajatella kriittisesti. Osaaminen on valmiutta muuttua ja se syntyy toiminnan kautta.

Oppiminen syntyy ympäristöstä käsin. Meillä opettajilla on varmasti vilpitön halu auttaa mutta autammeko joskus liikaa? Opetammeko opiskelijamme avuttomiksi omaa hyväntahtoisuuttamme, ehkä joskus jopa laiskuuttamme? Voin tunnustaa, että kiireen keskellä en ole aina jaksanut ohjeistaa opiskelijaa ilmoittautumaan itse Wilman kautta kursseille, vaan olen tehnyt sen hänen puolestaan. Väsyneenä olen valinnut opetustyyliksi luennoimisen sen sijaan, että kiertäisin luokassa ohjeistamassa, ohjaamassa ja arvioimassa tiimityöskentelyä. Suulliset kuulustelut ovat jääneet, koska monivalintatehtävien korjaaminen vie siihen verrattuna vain murto-osan ajastani, jota tuntuu aina olevan liian vähän.

Uusien opetussuunnitelmien myötä omistajuus ja osallisuus tulevat näkymään koulussamme entistä vahvemmin. Haluamme olla mukana tuottamassa osaamista yhteiskuntaan. Emme kuitenkaan tee tätä armottoman kilpailuyhteiskunnan sanelemana, vaan siksi, että opiskelijan kyvykkyyden lisääntyessä ja hänen toimiessaan osana oppivaa yhteisöä syntyy merkityksellisyyden kokemuksia. Koska sanovathan tutkijat myös, että tulevaisuuden työ voi parhaimmillaan muistuttaa leikkiä ja sen tekeminen ei ole suorittamista vaan lisää onnellisuutta.

Katri Kotilainen
virka-apulaisrehtori


torstai 6. huhtikuuta 2017

Opiskelijahuolto peruskoululaisille esittäytyy

Helsingin aikuislukiossa Itä-Helsingin toimipaikassa on peruskouluopiskelijoille tarjolla opiskelijahuollon palvelut. Tässä lyhyt kurkistus psykologi Emilia Karjalaisen ja kuraattori Michael Sjöblomin työhön.

Kuraattori Michaelin ja psykologi Emilian tavoittaa Itä-Helsingin toimipisteestä.

Psykologi Emilia: 

''Moikka kaikille! Olen Emilia ja toimin psykologina Helsingin aikuislukion peruskouluopiskelijoille. Työhuoneeni sijaitsee Itä-Helsingin toimipisteen toisessa kerroksessa. Tapaan työssäni opiskelijoita liittyen esimerkiksi elämän kriisitilanteisiin, stressiin ja unettomuuteen. Usein tapaamisissa on myös tulkki mukana, sillä keskustelu on luontevampaa omalla äidinkielellä. Monille opiskelijoille ajatus keskustelutuesta voi olla hyvin vieras, joten he tarvitsevat yhteydenottoon usein kannustusta. Pyrin auttamaan opiskelijoita sanoittamaan omia kokemuksiaan ja nimeämään tunteitaan. Tarjoan neuvoja oman hyvinvoinnin tukemiseen ja neuvon paikkoja Helsingissä, josta he voivat saada lisää apua. Usein suosittelen esimerkiksi SOS Kriisikeskusta, Miessakit ry:n keskusteluryhmiä sekä Tyttöjen ja Poikien Taloa. Mielenterveystalo.fi-nettisivulla on myös loistava tietopläjäys maahanmuuttoprosessista mielenterveyden kannalta. Koen mielekkääksi, että saan oppia opiskelijoilta aina lisää! Käyn usein myös ryhmissä vierailemassa joko puhumassa ihan asiaa tai sitten ihan vain kahvittelemassa. Olen avoin kutsuille ja yhteydenotoille, toivottavasti nähdään!''

Kuraattori Michael:

’’Tervehdys! Olen Michael ja toimin kuraattorina Helsingin aikuislukion peruskoulua suorittaville opiskelijoille Itä-Helsingin toimipisteessä. Kuraattorin luona voi keskustella esimerkiksi talouteen, asunnon hakemiseen, elämänhallintaan tai sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kuraattorin kanssa käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia. Toimin samassa koulurakennuksessa kuraattorina myös Helsingin kielilukion opiskelijoille. Minut tavoittaa parhaiten soittamalla, tekstiviestillä tai WhatsApp-viestillä. Rentoutuminen on tärkeä taito aikuisille, jotka suorittavat peruskoulua. Monesti opiskelujen lisäksi on huolehdittava perheestä ja töistä. Tällöin omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen voi olla haasteellista. Eräs internet sivusto, josta löytyy tietoa opiskelijan hyvinvointiin liittyvistä asioista on www.toisenasteenyhteys.fi Toivotan kaikille opiskelijoille hyvää kevättä ja tulevaa kesää!’’


sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Uuden ylioppilaan puhe 2.12.2016



Hyvät uudet ylioppilaat, rehtori, opettajat, koulun henkilökunta, sukulaiset ja ystävät.

Tämä on huikeaa!

Kun kolmisen vuotta sitten aloitin aikuislukion, en voinut kuvitellakaan, että seisoisin tänään tässä, puhetta pitämässä. Tavoitteeni oli rämpiä kurssit läpi parhaan kykyni mukaan, ja voi miten pelkäsinkään matemaattisia aineita. Ymmärsin kuitenkin hyvin pian, että kovalla työllä ja opettajia piinaamalla saa hyviä tuloksia aikaan, enkä voisi olla onnellisempi lähes kympin keskiarvostani. Se on vaatinut työtä ja kärsivällisyyttä, myös läheisiltäni. Lempinimeäni hikarimummo kannankin ylpeydellä.

Yhtä arvokkaita ovat myös ne viitoset ja A:t, joiden saavuttaminen on saattanut vaatia enemmän sinnikkyyttä ja työtä kuin kiitettävä arvosana joltakulta toiselta. Esimerkkinä tyttäreni, jolle päivälukio oli aikoinaan tuskien taival, ja jonka kurssin läpäisyjä eli viitosia juhlimme aina leivoskahveilla. Aika monta kävelylenkkiä sai tehdä niiden kalorien kuluttamiseksi.

Asiatiedon lisäksi olen saanut aikuislukiolta roppakaupalla muutakin rikkautta. Opiskelu on avartanut näkemyksiäni, ja olen tavannut aivan ihania nuoria ja vanhempia opiskelijoita. Olin iloisen hämmästynyt nuorison moderneista ja kiihkeistäkin näkemyksistä Hamletista, josta en itse suuremmin innostunut.  Muutaman varttuneemman opiskelutoverin järkähtämätön periksi antamattomuus käydä samoja kursseja uudestaan ja uudestaan tekivät minuun suuren vaikutuksen. Heidät olisin toivonut näkeväni täällä tänään, mutta uskon, että keväällä heidänkin sisukkuutensa palkitaan.

Itsetuntoni on kasvanut, mikä on johtanut myös ylilyönteihin, kuten ajokortin hankkimiseen viime vuonna. Se oli täysin vikatikki, hyvin kallis sellainen. En edelleenkään tiedä ketä minun pitäisi väistää, joten väistän kaikkia, varmuuden vuoksi. Jos näette liikenteessä punaisen Minin, joka nököttää turhan pitkään kääntyvien kaistalla, niin tiedätte kuka on ratissa.

Ruotsin kieli on ollut pitkään suosikkejani, olen opiskellut sitä lukion lisäksi työpaikkani ruotsin keskusteluryhmässä. Lukio-opintojen myötä peruskielitaitoni vahvistui ja ruotsinopettajan ansiosta sain ennen kaikkea uskoa itseeni ja uskallusta kielen aktiiviseen käyttämiseen. Tämän seurauksena olen lähdössä ensi syksyksi Ruotsiin au pair –mummoksi, tätä nuoruuden haaveen toteutumista odotan innolla! Äidinkielentuntien inspiroimana olen löytänyt runojen maailman, kylläkin musiikin kautta, ja niin Loirin Eino Leino –levytyksiä, kuin Samuli Edelmannin Shakespearen sonetteja kuuntelenkin nyt täysin uusin korvin, välillä mykistyneenä niiden ajattomuudesta.

Lukion tärkein tehtävä on mielestäni siementen istuttaminen. Puu ei välttämättä kasva ja kukoista heti, siihen voi mennä vuosiakin. Viittaan tässä taas tyttäreeni, joka Serranon perheen innoittamana otti opinto-ohjelmaansa espanjan. No, tämä oli yksi niistä leivoskahvikursseista, ja 3 kurssin läpäiseminen vaati häneltä ja opettajalta viiden kurssin panoksen. Opettaja onnistui kuitenkin tehtävässään ja istutti tyttärelleni kiinnostuksen Espanjaan ja espanjan kieleen kertomuksillaan espanjalaisesta kulttuurista ja mentaliteetista. Nyt, neljän vuoden kuluttua valmistumisestaan, tyttäreni onkin lähdössä Malagaan töitä tekemään ja kieltä oppimaan.

Minun siemeneni ovat osin jo itäneet, ja satoakin on korjattu, mutta tiedän, että yllättävissä paikoissa jokin oppimani muistuu mieleen tuottaen mielihyvää siitä, että tätäkään asiaa en olisi ilman lukiota tiennyt tai osannut. Yksi mainitsemisen arvoinen ja hyvin tärkeänä pitämäni aihealue on historia, josta minulla oli ennen lukiota hyvin pintapuoliset ja hatarat tiedot. Historian opintojen myötä kaunokirjallisuuden lukemiseen on tullut aivan uusi ulottuvuus, kun tunnen syyt ja seuraukset tapahtumien taustoilla. Pakolliset kurssit muistakin aineista ovat mielestäni ehdottoman välttämättömiä, toivon, että ne säilyttävät paikkansa myös tulevaisuudessa. Kyllähän jokaisen täytyy Platonin luolavertaus tuntea, ja osata laskea boolin alkoholipitoisuus.

Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia opettajia sydämeni pohjasta, en voi kuin ihailla ammattitaitoanne ja kärsivällisyyttänne. Uusille ylioppilaille toivotan onnea ja menestystä. Meillä kaikilla on omat tavoitteemme, ja tänään yksi tavoitteista on saavutettu. Olkaa ylpeitä valkolakistanne!

Kirsi Hahtomaa